Keskustelujen palasia

Hyvää huomenta oli tarkoitus toivotella mutta onnettoman nettiyhteyden vuoksi päivityksen julkaisemisessa menikin kauemman aikaa ja kello kirii jo puoltapäivää. Mie aloin kirjoittamaan aamuisia ajatuksia kahvikupin ääreltä aluksi omaan faceprofiiliin mutta ajatusten edetessä ja tekstin syntyessä halusinkin siirtää sen tänne blogin puolelle. Saanhan mie hehkuttaa heti alkuun kuinka hyvältä omien ajatusten purkaminen tuntuu ja minkälaiset vaikutukset kirjoittamisella minulle on? Vastaus on KYLLÄ sillä kirjoitanhan mie omaa blogiani (tähän sopisi joku vekkuli hymiö ja paljon syrämmiä).

kuvitus1

Olen keskustellut pari päivää tiiviisti ihmisten kanssa unesta ja sen merkityksestä, kaamosväsymyksestä ja ihan vain yleisestä vetämättömyydestä.  Ajatukset palasivat pari vuotta sitten kirjoittamaani juttuun aiheesta ravinteikas ruokavalio apuna stressinhallinnassa ja kaamosväsymyksessä, pääset lukemaan jutun täältä. Erityismaininta vielä tässä kohtaa kirjoituksessakin mainitulle Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino-kirjalle, mie suosittelen lukemaan erityisesti Kaisan uusimman Hyvän olon hormonidieettikirjan. Olen kirjoittanut aiheesta suositun postauksen, pääset lukemaan sen täältä. Olen osallistunut samaa nimeä kantavaan verkkovalmennukseen ja saanut valmennuksesta ja teoriasta uusia näkökulmia omaan elämääni. Hyvinvoinnin minimi on ehken ollut itselleni se suurin juttu ja kuluneena syksynä iskenyt uupuminen on palauttanut ajatuksiani siihen, että mitkä tekijät minimissään tuottavat minulle hyvän olon mutta eivät kuormita tai aiheuta stressiä.

Keskusteluja ja linkitettyä sekä tämän päivän juttua yhdistävä aihe on alavireisyys, harmaa keli, kaamosväsymys, jotka vetävät sinne sohvan pohjalle eikä oikein vain huvita, tekeminen tuntuu tahmaiselta. Nämä asiat eivät vanhene, joten oli mukavaa yhdistää vanha teksti nykyiseen hetkeen. Juttu keräsi mukavasti lukijoita ja innosti anonyymejä myös kommentoimaan ja tämä yksi minua erityisesti huvittaa näin jälkeen. Mie olin jutun kirjoittamisen hetkellä työtön ja hain aktiivisesti aina turhautumiseen asti töitä. Suoritin ravintovalmentajan opintojani ja kirjoittelin paljon blogin puolellakin.

maisema.jpg

Sain tähän pari vuotta sitten kirjoittamaani kaamosväsymysjuttuun kommentin: ”Stressiä? Mistä? Ootko töissä jossain?” Mie en ollut silloin käsitellyt erityisesti työttömyyttäni esimerkiksi kirjoituksissani ja siitä syystä tämä nimimerkin takaa lähetetty kommentti tulisin mieleeni vanhaa kirjoitusta lukiessani sillä henkilökohtaisista asioistani tiesi kuitenkin vain lähipiirini ja minusta tuntui että tämä kommentti tuli jostain aika läheltä. Kommentti kuitenkin herätteli ajatuksiani hyvällä tavalla ja haluan tässäkin sanoa, että mielestäni ruokavaliolla on suuri merkitys ihmisen kropan ja mielen jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Ihmiset kokevat erilaista stressiä ja stressin aiheuttajat ovat jokaisen elämässä henkilökohtaisia. Stressiä voi kokea niin töistä kuin työttömyydestakin ja ansiotyön lisäksi on olemassa myös muita töitä. Päivityksen ideana oli jakaa vinkkejä stressinhallintaan ja väsymykseen terveellisen ruokavalion kautta lukijoille ja  lukemani kirja sisältää paljon hyödyllistä tietoa ja haluan jakaa mm. niitä blogissani. Ihmiset eivät välttämättä ehdi hakea itse tietoa ja samalla blogikirjoitukseni sisältävät myös omaa itsetutkiskelua ja pohdiskelua. Ja näillä sanoin hieman pidemmän kaavan kautta vastasin myös tälle Pimulle.

Mieli taistelee kuitenkin suorittavana alavireisyyttä vastaan ja sitkeästi koitetaan puskea eteenpäin. Epäsäännöllisyys perusasioiden hoitamisessa saa aikaan turhautuneisuutta ja mielissä käyvät ajatukset ”äh, ihan sama” tai ”antaa olla”. Ei koeta onnistumisen iloja omissa päivissä ”kun ei saada mitään aikaiseksi” ja siihen päälle vielä verrataan omaa elämää ja epäonnistumisia vastaantuleviin somefilttereiden kaunistamiin epätodellisuuksiin. Somessa vastaantulevat hehkutuspäivitykset, jotka pursuilevat rakkautta, hattaraa ja onnellisuutta, herättää voimakkaita vastareaktioita ja ärsyttää. ”Helvettiäkö tuo koko ajan tuossa hehkuttaa kuinka hyvin menee” kun samaan aikaan itse kokee olevansa ennemminkin epäonnistunut vähintäänkin yhdellä elämän osa-alueella. Ei sillä, kyllä ihmisillä menee myös hyvin ja saa mennäkkin, minusta on ihanaa iloita ihmisten puolesta. Mie olen päässyt mielessäni siihen paikkaan ettei muiden onni ja ilo ole itseltäni pois. Ihminen saa näyttää rehellisesti tunteensa, jopa onnellisuutensa ja vastaavasti kaamosfiiliksiä ymmärretään ja toisia kannustetaan ja tsempataan. Kokemukset yhdistävät ja kasvattavat ja mie olen saanut kokea juurikin sen voiman, olen kiitollinen siitä. Kiitos teille kaikille tutuille ja tuntemattomille korvaamattomista keskusteluhetkistä.

kuvitus4

Pienet asiat muodostavat kokonaisuuden ja minusta on ihanaa kun olen sallinut itseni nauttia hitaammasta elämästä ihan oikeasti ilman syyllisyyttä. Toki jos olisin täysissä voimissa ja käsi olisi kunnossa niin ääni voisi olla eri ja huutelisin täältä kuinka ihanaa onkaan treenata ja hikoilla täysillä..mutta tällä hetkellä käynnissä on muutosprosessi. Elämä on ohjannut minua uudenlaiseen suuntaan, akka kasvaa ja asenne kehittyy. Elämässä voi ottaa rennommin eikä se tarkoita laiskuutta mutta sillä omalla asenteella kaiken tekemisen taustalla on todella suuri merkitys. Mie rakastan sitä tunnetta mikä täyttää minut kun saa tehdä asioita jotka saavat minut syttymään. Tällä hetkellä tekeminen on erilaista kuin aiemmin ja niin myös toimintaa ohjaava asenne. Voin kannustaa asennettani tukemaan tätä hetkeä ja vaihetta elämässä ja uskaltaa luottaa tulevaan.
Onko sinulla jotain keinoja, jolla helpotat oloasi kaamosväsymyksen tai hetkellisen alavireisyyden napatessa otteeseensa? Mitä tunteita kaamosväsymys sinussa herättää?
❤ Marru

2 Comments

  1. Kiitos tästä, blogiasi on mukavaa lukea ja mä olen samaistunut useisiin teksteihisi. Vähemmän on todellakin enemmän, tsemppiä!

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: