Saat sen mistä luovut

Yllätyksellinen elämä

Sivusin edellisessä jutussa ajatuksiani siitä kuinka koettelemukset kasvattavat meitä ja voimme saada vaikeuksien kautta asioihin uusia näkökulmia. Löysin kirjojeni seasta Tommi Hellstenin Saat sen mistä luovut-kirjan. Sattumaako (?) Ajatukseni palasivat yhä uudelleen tämän aiheen pariin,joten juttuhan siitä syntyi. Kirjan takana kulkee ajatus siitä että ihmisen kaivatessa muutosta elämäänsä, hän haluaisi saada sen aikaan omilla ehdoillaan. Tie todelliseen muutokseen kulkee kuitenkin usein paradoksien kautta; elämää ei voi hallita ja todellisen turvan löytää vain suostuessaan turvattomuuteen ja uskaltautuessaan epämukavuusalueille.

kuksat

Mie sivusin edellisessä postauksessa ajatusta siihen että uskon asioiden tapahtuvan elämässä syystä ja usein lopulta saat sen mistä luovut. 

Muu tekeminen keskeytyi ja mie jäin selailemaan kirjaa. Ajatukset jäivät pyörimään erityisesti yhden kappaleen sanoman ympärillä. Otsikko ”Saat sen mistä olet valmis luopumaan”, sai huomioni ja kappaleen luettuani tunsin lämmön tunteen sydämessäni. Tästä kappaleestä mieleeni jäivät Hellstenin sanat siitä, kuinka me vahvistumme kun löydämme ja tiedostamme heikkoutemme ja voimme saavuttaa vapauden kohdattuamme omat kipupisteemme. Tiedättekö sellaisen valtavan lämmön, kiitollisuuden ja rakkauden tunteiden aallon, joka kulkee läpi kehon kun olemme itsellemme oikeiden asioiden äärellä ja silloin kun palaset loksahtelevat luonnollisille paikoilleen rakentaen meille aivan uudenlaisen elämän mahdollisuuksineen ja valintoineen? Me voimme suhtautua tämän muutosprosessin keskellä asioihin positiivisen uteliaasti ja luottaen, negatiivisesti ja kyynisesti tai pessimistisesti manaten ennakkoon epäonnistumisen puolesta tai jotain noiden väliltä. Minun kokemus oli upea ja kertakaikkisen voimakas hetki. Aivan kuin yksi lukko olisi avautunut sydämestäni ja sen vapauttaessa painolastin rinnan päältä, hengitykseni sai jostain uutta virtaa. Se oli sellaista sykettä ja mie löysin vahvan, luonnollisen oman rytmin ja kaikkien niiden voimakkaiden tunteiden täyttäessä sisimpäni, mie luovutin kontrollista ja kaikista huolista hetkeksi ja tunsin kuin huojennuksen kyyneleet alkoivat virrata pitkin poskiani. Siinä mie sitten istuin yksin lattialla, kirjojen ja laatikoiden keskellä ja annoin tunteiden virrata vapaasti. Sivusta seuraajalle se olisi varmaankin antanut minusta hullun kuvan sillä virranneet kyyneleet vapautti tunteet iloksi ja sen myötä itku muuttui nyyhkimisen kautta naurun purskahduksiksi ja mie olin todella onnellinen. Vaikka hieman kaheli ja hullukin, mutta onnellinen.

laavu

Elämä ja tapahtumat on kuluneen vuoden aikana osoittanut mulle, että tämä Hellstenin ajatus pitää paikkansa ja mie olen saanut kokea kahdesti sen, että luopumalla turhasta ja liiallisesta huolehtimisesta ja peloista, olen saanut itselleni elämään valtavasti lämpöä ja rakkautta ja sellaisia rakennuspalasia, joista haluan omaa elämääni lähteä muodostamaan. Stressaavista tilanteista on syntynyt lopulta uusia mahdollisuuksia ja  poisluovuttamieni asioiden myötä oloni on keventynyt. Olen avoimempi ja vahvempi. Kulunut vuosi on ollut itselleni sellaista mielen puhdistautumista ja nyt tuntuu, että olen todella saanut irroitettua otteeni sellaisista minua ennen hallinneista ajatuksista, jotka eivät minua palvele. Mie olen tämän elämäntapamuutoksen alussa myös ikäänkuin luopunut itsestäni, jotta nykyisen, uuden minän uuelleen rakentuminen on ollut mahdollista. Se on ollut erittäin jännittävää ja usein olen löytänyt itseni tilanteista, joissa epätietoisuus on vienyt minua epämukavuusalueelle mutta pikkuhiljaa kun opin rentoutumaan ja heittäytymään tähän seikkailuun, epämukavuusalueelta ei ollutkaan niin kiire pois. Se pakottava tarve pakoilla omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan väistyi ja sen tilalle tuli utelias tunne, sellainen joka kannusti minua eteenpäin avoimin mielin ja ennakkoluuloitta. Se haastaa minua avaamaan sydämeni ja luottamaan elämään, antamaan mahdollisuuden ja tilan elämälle, jotta se voisi näyttää minulle yllätyksellisyytensä. Kontrollin ja stressaamisen sijaan mie saankin hellittää, hengitellä ja ikäänkuin todistaa itselleni sen, että on ihan ok vaikka en vielä kanna huolta huomisesta ja sen mukanaan tuomista kysymysmerkeistä. Viime aikaiset tapahtumat elämässä ovat antaneet uudenlaisia kokemuksia ja minusta tuntuu että näiden kokemusten myötä mie olen sisäistänyt Hellstenin ajatusta luopumisen ideasta ja sisäistäminen on  luonut ympärille vapaudentunteen sillä enää minun ei tarvitse pelätä luopumista vaan pelonsekaisten tunteiden sijaan voinkin uteliaana pohdiskella että mitähän on tulossa tilalle. Ja yleensä se tilalle tullut on ollut minulle parempaa vaikka ennakkoasenteeni olisikin ollut kyyninen ja kyseenalaistava.

Tässä sunnuntai-illan suoraa ja sensuroimatonta ajatuksenvirtaa, kuten mulla on tapana. Toivottavasti tuleva viikko tuo teillekkin tullessaan niin onnistumisia kuin ilon hetkiäkin. Itselleni jäi tästä kirjoittamisesta todella hyvä fiilis ja koen olevani onnekas kun mulla on tämä oma blogi, jonne saan ajatuksiani jakaa. Tästä jatketaan toivorikkain ja kiitollisin fiiliksin kohti ensi viikkoa,

💎 Marru

2 Comments

  1. Minusta on ihanaa kun joku tuo asiat ja ajatukset esille kaunistelematta…niin kuin ne on. Se laittaa ajattelemaan ja luulenkin että tää sun postaus sai munt funtsiin taas…syvemmin. Kiitos. Ihania asioita täällä meille jaat 😊

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: